perjantai, 3. joulukuu 2010

muutosprosessi terveyden edistämisessä

Irma Nykänen luennoi meille elämäntapojen muutosprosessista.

Sanat voimaantuminen eli omien voimavarojen löytäminen piilosta ja reflektio eli peilaaminen nousivat esiin muutoksen eräinä käsitteinä.

Mietin kulttuurin merkitystä elämäntavoillemme. Se miten me ihmiset käyttäydymme, pidämme oikeana tai väärän, tavat, kieli ovat osa ihmisten kulttuuria. Elämäntavan muutos on varmasti useimmille meille vaikeaa. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen. On vaikea olla tilanteissa, joissa on tottunut polttamaan tupakkaa. Vaikea ehkä tavata ihmisiä, jotka polttavat. Tupakkakulttuuri on vahva tupakoitisjoiden keskuudessa. Lähdetään yhdessä tupakoimaan ja pidetään taukoa töistä. Kun lopettaa tupakoinnin loppuuko kaveruus ja ehkä taukoakaan ei tule pidettyä.

Muutoksessa on löydyttävä jotakin muuta tekemistä tupakoinnin sijaan. 

Mielestäni tässäkin asiassa olisi parasta tarttua tupakointiin jo aloitteluvaiheessa. Parasta tietenkin on jos tupakointia ei aloita lainkaan.

maanantai, 29. marraskuu 2010

Kestävä kehitys

Tiina luennoi meille kestävästä kehityksestä terveyden edistämisessä.

Kestävää kehitystä on  1. ekologisuus, luonnonvarojen säästäminen

                                         2. taloudellisuus, tasapainon säilyttäminen

                                         3. sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Ihmisen kulttuuria on opetus, kansanperinne, yhdenvertaisuus, musiikki ja taide

Kulttuurilla on valtava vaikutus terveyden edistämiseen ja terveys ajatteluun. Afrikassa luku- ja kirjoitustaidoton äiti ei helposti anna rokottaa lastaan koska ei ymmärrä mistä on kysymys.

Useikaan terveyden edistäminen ei ole kiinni rahasta vaan muut asiat vaikuttavat siihen enemmän. Uskomukset ja tavat ovat ihmisessä niin syvällä että niiden muuttaminen on hidasta ja ehkä jopa mahdotontakin.

Onko siis Itä-Suomalainen kulttuuri epäterveellisempää kuin Länsi-Suomalainen?

maanantai, 29. marraskuu 2010

Terveyden edistäminen kehitysmaissa

Miettola luennoi meille terveyden edistämisestä kehitysmaissa. Selväähän tietenkin on että ongelmat ovat erilaisia meillä ja kehitysmaissa.

Erityisesti jäin pohtimaan yhteisöllisyyden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Se että voi jakaa elämänsä asiat muiden kanssa on yksilölle tärkeää. Yhteisö on ihmisen voimavara ja rikkaus. Miettola näytti meille kuvan afrikkalaisesta neuvolakäynnistä. Iloiset naiset ja lapset olivat tulleet neuvolaan vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan lasten ja ehkä perheenkin asioista. Asioista keskusteleminen ja yhdessä vietetty aika antaa voimia arkeen. Keskustelussa voi saada omille ongelmille uusia ratkaisuja ja asiat  monipuolistuvat eri mielipiteistä.

Onnistuisiko meillä tällainen yhteistoiminta? Voisivatko ihmiset kenties paremmin?

keskiviikko, 17. marraskuu 2010

Tiinan luento 17.11.2010

 Tänään kuuntelimme lisää terveyden edistämisen määritelmästä. Keskustelimme siitä mitä terveyden edistäminen meidän mielestä tarkoittaa sekä käsitteenä että käytännössä. Pohdimme myös terveyttä käsitteenä ja sitä mikä on itseaiheutettu sairaus. Minun mielestäni elämänhallinnantunne ja oma kokemus ovat tärkeitä terveyden määritelmiä. Itseaiheutettu sairaus on käsite joka on mahdoton mielestäni soveltaa käytäntöön. Jos tarvitsee miettiä mitä sairauksia hoidetaan, ja mitä ei niin silloin voidaan pohtia onko esim. laihdutusleikkaukset tarpeellisia? Onko lihavuus asia jonka yhteiskunta on velvollinen hoitamaan? tai leikataanko 99-vuotias potilas vain koska hänen omaisensa haluavat niin? ja potilas todennäköisesti menehtyy leikkaukseen?

Palatakseni kuitenkin terveyden edistämiseen niin se vaikuttaa olevan todella laaja käsite ja koskevan kaikkea meidän ihmisten elämässä. 

 

keskiviikko, 10. marraskuu 2010

ensimmäinen tunti

Tämä on mielenkiintoista ja haastavaa.

Tänään meillä oli luennoitsijana Bengt Lindstöm. Hän puhui terveyden edistämisen käsitteestä. Hän kuvaili luennossaan terveyden neljä ulottuvuutta fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja henkinen ulottuvuus. Henkinen ulottuvuus sisältää elämän tarkoituksen. Mielestäni tämä henkinen ulottuvuus ja elämän tarkoitus on mielestäni tärkein terveyden lähtökohta. Jos ajattelee esimerkiksi lapsia ja lasten halua parantua sairauksista. Eräs lääkäri sanoi mielellään hoitavansa lapsia koska lapsilla on halu parantua.

Onko terveyden edistäminen omien terveysresurssien hyödyntämistä? Miten ihminen saa käyttöönsä piilevät resurssinsa?

Näitä jäin luennon jälkeen pohtimaan.